Katson ulos ikkunasta aivan kuin siellä olisi jotain kiinnostavaa. Aivan kuin minua kiinnostaisi paljonkin alastomat puut ja harmaa taivas.

 En tajua miten näin saattoi tapahtua. Sinä menit pois. Paras ystäväni, olkapääni, tukeni. Olit eilen vieressäni, nauroit kanssani. Yhtäkkiä et enää koskaan tule olemaan siinä. Nauroit kanssani. Nyt itken vuoksesi. Olet poissa. Olet tyhjä aukko sielussani.
  Ei meillä sitä aiemmin mennyt hyvin. Riitelimme usein. Saatoimme suuttua toisillemme, mutta annoimme anteeksi. En tajua miten olin niin typerä ja lähdin pois suuttuneena. Hetkeä myöhemmin minulle soitettiin ja sanottiin sinun olevan poissa. Silloin jokin romahti sisälläni. Hajosi, pirskoitui. Tuntui kuin joku olisi heittänyt suuren kiven suoraan sydämeeni, niin että sydän särkyisi mahdollisimman tuskallisesti.
  Alastomat puut heiluvat tuulessa. Taivas itkee kanssani. Sinä katsot minua ja hymyilet. Minä nauran kanssasi. Olet vieressäni. Olet tärkeä minulle. Haluan pitää sinut siinä. Sinä lähdet pois. Kuiskaat ilmaan sanat Everything will be okey. Katson perääsi. Silloin itken taivaan kanssa kilpaa.

Nyt katson samaa ikkunaa, samoja puita, samaa taivasta kuin viisi vuotta aiemmin. Nyt olet kaunis muisto sydämessäni, kaunis ajatus sielussani.
 Olen päässyt sinun yli. Sain tietää totuuden pois menostasi. Tunnen syyllisyyttä lopun ikääni. Mietin viimeisiä sanojasi minulle. Mietin miksi sanoin niin pahasti sinulle, halusin loukata sinua, halusin satuttaa sinua sisältä. Aivan niin kuin sinä olit tehny minulle. Mutta sinä olit parantanut arpeni, hoitanut haavani. Minä en, enkä koskaan voisi. Itken sanojeni ja tekojeni vuokse. Ihmiset yrittävät lohduttaa minua sanomalla, etten voinut tietää, etten voinut aavistaa. Mutta silti en olisi saanut sanoa niin.

"Olet ainoa ystäväni, älä jätä minua. Haluan sinut vierelleni vielä hetkeksi. Älä mene pois."


Tätä kirjoittaessa soi Superchick - Courage